Omenapiirakkaa ja vaniljajäätelöä

 Anoppi kävi alkuviikosta kylässä ja toi tullessaan viimeiset omenat kellarista. Jotainhan niistä piti sitten keksiä.. Piirakkaa teki mieli, joten päätös oli helppo.

 Mä en ole montaakaan kertaa omenapiirakkaa tehnyt, niin oli pakko käyttää netin loputtomia reseptivarantoja hyväksi. Nopeasti vastaan tuli Kinuskikissan sivuilta Omenainen Murupiirakka. Ohje oli aika helppo ja piirakka nopea valmistaa, sitä siis.

Omenapiirakkaa ja vaniljajäätelöä.

 Resepti on seuraavanlainen:

Pohja:
200 g voita
1,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
 1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0,75 dl maitoa
1 muna

Täyte:
4 omenaa
kanelia

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä


  Sulata voi. Sekoita voisulaan sokeri ja jauhot. Erota taikinasta reilu desilitra pinnalle ripoteltavaksi kuorrutteeksi. Sekoita lopun taikinan joukkoon leivinjauhe, vaniljasokeri, maito ja muna. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija 24 cm). Taikina on löysää, joten sitä ei ole tarkoitus nostaa reunoille.

 Kuori omenat ja poista omenankodat. Leikkaa omenat viipaleiksi. Asettele viipaleet pohjataikinan päälle. Ripottele pinnalle kanelia ja muruseos.

 Paista 200 asteessa 30 minuuttia.

Piirakka paistamista vaille valmis.

Uunituoretta Omenaista Murupiirakkaa.

 Ohjeessa sanotaan, että omenat pitäisi viipaloida, mutta mä leikkasin ne pieniksi kuutioiksi. Ihan hyvää tuli siltikin. Periaatteessa tuon vaniljasokerin voi korvata aidolla vaniljalla, jos sellaista sattuu kaapissa olemaan. Tämä siis jos haluaa vaniljan maistuvan piirakassa enemmän.

 Yleisellä tasolla vielä sen verran, että ohje on sen verran simppeli ja monikäyttöisen oloinen, että varmasti tulen tuolla tekemään enemmänkin maikeita piiraita. Ensimmäisenä tuli mieleen, että raparperi vois toimia aika hyvin (onneksi pakkasessa on raparperia, niin voin testata piankin) ja miksei mustikoilla ja vadelmillakin.

Tällä uuteen viikkon,
-Teemu

Hirvipaistia ja uunijuureksia

 Syksyllä mulla tekee aina mieli syödä riistaa. Varmaan suurin syy on se, että penskana syksyisin meillä syötiin riistaa. Elokuun 20. päivän jälkeen ensin eri vesilintuja ja siitä syksyn alkaessa ja edetessä pöydässä oli muun muassa hirveä ja jänistä. Joskus jopa kyllästymiseen asti.

Hirvipaisti valmiina uuniin.

 Nykyään riistalihan syöminen on harvinaisempaa herkkua ja se ei todellakaan ole meidän taloudessa perusarkiruokaa, vaan vuorotyöläisinä panostamme "pikkasen parempaan" kun olemme yhtä aikaa vapaalla. Hirvenlihaa onneksi saa joka syksy - enemmän tai vähemmän - jos ei muuten niin lihakauppiailta. Pääkaupunkiseudulla ainakin Stockmannin Herkusta, Wotkinsin tiskeiltä ja Hakaniemen Hallista Reiniltä saa (virolaista tai ruotsalaista, tarhattua) hirveä, yleensä ihan kohtuulliseen hintaan.

 Otin sunnuntaina pakkasesta palan hirven paistia sulamaan tarkoituksena tehdä tiistaina paahtopaistia. Helppo, kohtuullisen nopea ja riittoisa ruoka. Ensin lämpimänä siivuna esim uunijuuresten tai perunamuusin kera ja loput kylmänä leikkeleenä leivän tai salaatin kaverina.

 Kaunis ajatus jne.. Muuten hyvä idea, mutta sulattamani lihanpala ei ollutkaan paistia. Tovin tuumailtuani päätin tehdä siitä hirvipadan. Miedolla lämmöllä ja ajan kanssa hiljaa hauduttaen hyvä tulee.

Tästä se alkaa..

 Ensin poistin lihasta kalvot ja sen jälkeen leikkasin lihan noin 4cm × 4cm paloiksi. Jotkut palaset oli isompia, toiset pienempiä.. Seuraavaksi lohkoin 4 sipulia 6 - 8 osaan ja heitin ne padan pohjalle. 5 porkkanaa (reiluina paloina) teki seuraa sipuleille. Perään heitin vielä reilun kokoisen rosmariinin oksan.

Hirvenliha kuutioituna

Kasvikset padan pohjalla.

 Tämän jälkeen laitoin paistinpannun lämpiämään ja pannulle reilu nokare voita. Voin sulattua ja pienesti ruskistuttua aloin paistamaan lihakuutioihin väriä pintaan pienissä erissä. Jokaiseen paistoerään lisäsin myllystä viispippuria ennen lihojen nostamista pataan. Viimeisen lihaerän jälkeen kaadoin kuumalle pannulle tilkan Yhden Tähden Jaloviinaa, jonka kaadoin nopean kiehahduksen jälkeen pataan kasvisten ja lihojen päälle. Perään vielä tilkkanen vettä pannun kautta ja vajaa kourallinen karkeaa merisuolaa ennen uuniin laittoa.

 Hirvipaisti oli vajaa 200 asteisessa uunissa reilu kaksi tuntia kannen alla, ennen kuin laitoin uunijuurekset mukaan kypsymään.

 Uunijuureksina mulla oli porkkanaa (eri värisiä), punajuurta, lanttua, naurista ja palsternakkaa. Kuorimisen jälkeen vain lohkoin kaikki pienemmiksi paloiksi ja sekoitin ne uunivuoassa keskenään sekaisin. Punajuuret olisi ehkä kannattanut laittaa mukaan viimeiseksi ja jättää niiden sekoittaminen väliin, ne nimittäin värjäsi muut juurekset saman tien. Juuresten mukaan vuokaan meni suolaa, viispippuria, hunajaa ja balsamicoa sekä muuta reilu nokare voita.

 Samalla kun laitoin juurekset uuniin otin kannen pois lihapadan päältä. Noin tunnin kuluttua nostin hirvipadan uunista liedelle ja lisäsin kuivattua rakuunaa pataan. Pöydän kattaminen ja ruokaa ääntä kohden.

Viittä vaille valmis hirvipaisti.

Hirvipaisti ja uunijuurekset

 Sen verran hyvää, helppoa ja vähällä vaivalla syntyvää herkkua, että tulee välillä ihmeteltyä miksei tällaista tule tehtyä useamminkin. Varsinkin kun kerralla tulee tehtyä enemmän ja pienellä tuunaamisella tähän saa vaihtelua makuun vaikka jo seuraavalle aterialle. Ylijääneistä uunijuureksista tein seuraavana päivänä juuresgratiinin lisäämällä sekaan purkin kermaa ja jääkaapista löytyneet kolme jämäpalaa juustoja.

Uunijuuresten jatkojalostusta eli juuresgratiini.

 Tällaista tällä kertaa, saapa nähdä mitä on mielessä seuraavassa turinassa..

-Teemu