tiistai 25. heinäkuuta 2017

SOPPaa

 Huomenna se alkaa. Helsingin Rautatientorilla on keskiviikosta lauantaihin pienpanimotapahtuma Suuret Oluet Pienet Panimot, kavereiden kesken SOPPa. Mulle tää on ollut jo usean vuoden ajan yksi kesän kohokohtia. Viime vuonna vierailin tapahtumassa vain asiakkaana, mutta nyt olen taas Mallaskosken Panimon ständillä joka päivänä hanan kahvassa. Kahtena ensimmäisenä päivänä klo 18-01 ja perjantai-lauantai 16-22.

 Tapahtumassa on aina ollut hauska tavata vanhoja tuttuja panimoiden ihmisiä ja kollegoja sekä ystäviä, joita näkee muutoin ihan liian harvoin.  Muutoinkin tuttuja kasvoja tuolla näkee paljon. Ylipäätään fiilis on aina ollut hauska ja iloinen. Ja niinhän sen kuuluukin olla.

 Paikalla on tänäkin vuonna noin 30 kotimaista pienpanimoa, sekä edustusta on myös Virosta ja Saksasta. Tarkempi panimo- ja juomalistaus löytyy netistä osoitteessa www.hanassa.fi.

 Vaikka joka päivä olenkin hommissa antavat vuorot mahdollisuuden käydä testaamassa uusia juomatuttavuuksia. 

 Mallaskosken Panimolla itseäni kiinnostaa eniten Black Rye Imperialin 2. edition ja True Imperial Pils. Nämä testaan varmaan jo keskiviikkona vuoron jälkeen.

 Ohranan ständillä on myös useampi kiinnostava kampe. Suomalaisen Janin panemia oluita olen muutamaa maistellut ja ne olen maukkaiksi havainnut, joten odotusarvot ovat korkealla. Bärliineri menee ainakin maistoon.

 Tamperelaisella Plevnalla eli Koskipanimolla on listalla pari "must drink" -olutta. Vanha tuttu Siperia imperial stout tulee varmasti jonain iltana nautittua illan viimeisenä hitaana.

 Donut Islandin tiskilläkin käyn moikkaamassa Munkkisaaren Tsaaria ja katsomassa mitä herkkuja Mika on tehnyt. Andrea on listalla se mikä eniten kiinnostaa.

 Suomenlinnan Panimolla käyn myös jossain vaiheessa, kuin myös Vakka-Suomen Panimolla. Molemmilla näyttäisi olevan kattava valikoima juomia tarjolla. Ei sovi myöskään unohtaa Pikkulinnun tiskiä, jolla on nuo saksalaiset oluet esillä. Varmasti myös muut tulee katsastettua, nuo edellä mainitut tuli ensimmäisenä mieleeni.

 Pari käytännön vinkkiä vielä lopuksi. SOPPa on auki joka päivä klo 12 - 01. Klo 18 saakka sisäänpääsy on ilmainen, joka takaa sen, että viimeistään viiden paikkeilla iltapäivällä on jo jonoa. Tule siis ajoissa. Klo 18 jälkeen pääsymaksu on kymmenen euroa ja hintaan sisältyy maistelulasi, jonka voi halutessaan ottaa kotiin muistoksi.

 Kaupat tehdään käteisellä tai kortilla, mutta käteinen raha on aina nopein. Vaikka alueella on rahan nostopiste suosittelen käymään Otolla jo ennen paikalle tulemista.

 SOPPassa on myös muutamia ruokakojuja, heidän palvelujen käyttäminen on enemmän kuin suositeltavaa. Välillä kun syö jotain, niin juomakin maistuu paremmin. Ja vettä kannattaa myös juoda ettei kuivuminen pääse yllättämään.

Nähdään Torilla!

-Teemu

torstai 20. heinäkuuta 2017

Linja - autossa on tunnelmaa?

 Parisen viikkoa sitten tuli uusi työvuorosuunnitelma, josta huomasin, että mullahan on lähes viikon verran vapaata heinäkuun puolen välin jälkeen. Aika pian muistin äitini pyytäneen käymään luonaan kesällä, joten puhelin käteen ja kysymään missä mahtaa olla kyseiseen aikaan jos tulisin käymään. Äiti lupasi ottaa poikansa vastaan, joten Nilsiään siis.

 Viime sunnuntaina aloin sitten katsomaan mikä olisi helpoin ja edullisin tapa matkustaa Helsingistä Nilsiään julkisia käyttäen. Junan hylkäsin vaihtoehdoista hyvin nopeasti, aikaa menisi saman verran kuin bussilla, mutta hintaa yli tuplasti enemmän. Eikä junan matkustusmukavuuskaan ole merkittävästi parempi, että siihen kallistuisin kovin helposti..

 Onnibussilla pääsisi Kuopioon saakka ja sieltä pitäisi vielä vaihtaa Nilsiään kulkevaan linja - autoon. Matka-aika ja hinta oli varsin houkuttelevia. Sari kuitenkin muistutti vielä katsomaan Matkahuollon sivuilta muut vaihtoehdot bussimatkaksi. Suoraa reittiä ei sieltä löytynyt, mutta sain ajatuksen katsoa Savonlinjan omilta sivuilta heidän hintoja ja aikatauluja.

 Helsinki - Nilsiä -matkalle löytyikin sieltä omasta mielestäni paras vaihtoehto. Vaikka joutuisinkin kaksi kertaa vaihtamaan bussia matkalla (Varkaudessa ja Kuopiossa, jälkimmäinen vaihtoaika aikataulun mukaan liki 1,5h) olisi matka-aika suunnilleen saman verran kuin muillakin vaihtoehdoilla ja kokonaishinta selkeästi huokeampi. Kirjautuminen Savonlinjan nettikauppaan ja liput olikin sähköpostissa tuota pikaa.

 Tiistai - iltana kassin pakkauksen lomassa ostin vielä perjantaiaamuksi lipun Onnibussiin Kuopiosta Mikkeliin. Sari tulee sinne perjantaina yövuorosta päästyään ja menemme hänen vanhempien mökille viikonlopuksi. Meikäläisen kesän kotimaanmatkailut tulee tehtyä yhden viikon aikana..

 Keskiviikkoaamu valkenee harmaana, herätyskello soi jo klo 6.00. Ihan liian aikaisin mun mielestä, mutta ei auta itku markkinoilla. Bussi lähtee Kampista kello 8.15. Herääminen, aamutoimet ja matka kaupunkiin ottaa oman aikansa..

Matka kohti Pohjois - Savoa alkaa..


 Saavun kaukoliikenteen terminaalille hyvissä ajoin. Ärrältä pahvimukillinen mokkaa ja nopea tupakka ennen kyytiin nousemista. Olin varannut paikan busseihin. En tiedä kannattiko.. Heti autoon astuessani kuljettaja pahoitteli, että heillä on käynyt kämmi ja varaamalleni paikalle on tullut tuplabuukkaus. Nopealla vilkauksella auto näytti puolityhjältä, joten en käynyt pahoittamaan mieltäni sen enempää vaan istuin pari penkkiriviä taaemmas kuin varaukseni oli.

 Kuulokkeet korville, rokki soimaan ja silmät kiinni. Moottoritielle päästyämme torkahdin. Lahdessa havahdun toviksi kun linja-auto pysähtyy päästämään matkustajia kyydistä ja ottamaan uusia tilalle. Vettä sataa hiljakseen. Matkan jatkuessa torkahdan vielä hetkeksi. Herään kunnolla ennen Mikkeliä, luen päivän lehtiä kännykällä. Vettä sataa enemmän. Vaikka olemme aikataulusta myöhässä Mikkelissä, ehdin käymään nopeasti tupakalla kuljettajan lastatessa tavaraa auton kyytiin. Myös matkustajia tulee auto täyteen.

Väsynyt matkustaja aka allekirjoittanut.


 Mikkelin jälkeen pysähdymme Juvalla, jossa osa matkustajista jää pois. Olemme aikataulusta jäljessä reilut 10 minuuttia. Pienesti huolestun, koska Varkaudessa pitäisi vaihtaa Kuopion autoon ja vaihtoaikaa oli aikataulun mukaan ainoastaan viisi minuuttia.. Kuljettaja onneksi kuuluttaa, että Varkaudessa bussi odottaa siihen vaihtavia.

 Varkaudessa vaihto menee lähes kivuttomasti. Ainoa mutka matkassa on keski-ikäinen nainen, jolla on vaikeuksia ymmärtää paikkavarauksen tarkoitus. Daami siis tyytyväisenä istui minulle varatulla paikalla kun nousen kyytiin. Oli työntänyt paikkavarauslapun edessä olevan jakkaran selkänojataskuun. Kerrottuani tulevani istumaan varaamalleni paikalle, hän suurieleisesti mielensäpahoittaen ihmettelee miksi en voi istua jossain muualla. Juuri siksi.

Linja - autossa on tunnelmaa..

 Runsasta tuntia myöhemmin linja - auto saapuu Kuopioon. Koska olemme aikataulusta myöhässä vaihtoaikani täällä lyhenee noin tuntiin. Eipä tuo haittaa. Hyvin ehtii käymään vessassa ja kahvilla. Pientä tihkusadetta näyttää tulevan taivaalta.

Tervetuloa Kuopioon. Seinämaalaus asematunnelissa.

Toimivan vessan löytäminen olikin sitten oma haasteensa. Linja-autoaseman yleisövessat (sekä miesten, että naisten) oli epäkunnossa. Pienen matkan päässä olevalla rautatieasemalla oli myös sama tilanne. Onneksi asemaravintolan myyjä päästi käymään henkilökunnan tiloissa, kun kerroin tilanteen. Helpotuksen jälkeen päätin jäädä ravintolaan nauttimaan kupin tuoretta kahvia.

Reilun vaihtoajan aikana ehtii nauttimaan vaikka mukin tuoretta mokkaa.


 Ravintolan pitäjän kanssa muutaman tovin juteltuani oli aika siirtyä takaisin bussien lähtölaitureille odottamaan Nilsiän autoa.

Kuopion linja - autoasema.

 Savonlinjan auto matkani viimeiselle etapille tulikin aika pian. Positiivinen yllätys oli, että nyt pääsin istumaan suoraan varaamalleni paikalle ilman ylimääräisiä kommelluksia. Bussin lähtiessä tuli vielä yksi nuori mies juoksujalkaa ja koputti kuskin ikkunaan, että haluaisi vielä kyytiin. Auto seis ja jannu kyytiin. Ei olisi Helsingissä onnistunut..

 Tunnin matka taittuu nopeasti. Välillä vettä sataa reilummin, mutta perillä Nilsiässä on puolipilvistä ja kuivaa. Kassin heitän äitin auton takaluukusta sisään ja hyppään itse vänkärin paikalle. Liki 9 tunnin bussissa istuminen tuntuu jaloissa ja takapuolessa.

Kohteessa. Nilsiä, Pohjois - Savo


 Nyt parin päivän rentoutuminen maalaismaisemissa ja perjantaiaamuna nokka kohti Etelä - Savoa. Sieltä sunnuntaina takas kotiin. Ensi viikolla onkin sitten ohjelmassa Suuret Oluet Pienet Panimot Helsingin Rautatientorilla. SOPPassa olen joka päivä Mallaskosken Panimon tiskillä hommissa, saa tulla morjestamaan.

-Teemu

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Varrasperunat

 Tämä kesäherkku tuli keksittyä muutama viikko sitten ihan vahingossa. Ruokaa piti saada pöytään kohtuullisen nopeasti ja pienellä vaivalla. Jääkaapissa oli edelliseltä päivältä jääneitä keitettyjä uusia perunoita ja pekonia. Kyllähän niistä hyvää saa.

 
Varrasperunat valmiina grilliin.


 Varrasperunoihin menee noin 1kg keitettyjä uusia perunoita ja 1 paketti pekonia. Lisäksi tarvitset suolaa ja pippuria.

 Eli pekonit puoliksi ja perunan ympärille. Seuraavaksi perunat vartaaseen ja pinnalle myllystä suolaa ja pippuria ennen grillaamista. Grillaamiseen menee aikaa 10 - 15 minuuttia, eli sen verran, että pekoni kypsyy rapeaksi ja perunat saavat hieman väriä.

 Jos perunoita on enemmän kuin pekonia, niin ei hätää. Laitat vain kaikki vartaisiin ja grillaat, kyllä niihin makua tulee. Ja jos grilliä ei ole käytössä, niin kannattaa kokeilla uunin grillivastuksia. Tai sitten paistat pannulla. 

Varrasperunoiden kanssa olemme syöneet grillattua lihaa ja kanaa. Raikas salaatti viereen ja siinähän se onkin maittava ateria valmiina. Kannattaa kokeilla kun seuraavan kerran mietit lisuketta. Uskoisin, että toimii myös kalan (varsinkin savustetun) seurana varsin mallikkaasti. 

-Teemu