Couscous-salaatti

 Helppoa, hyvää ja nopea valmistaa. Nehän ne on mielessä kun arkiruokaa alkaa tekemään. Tää on kaikkia edellä mainittuja.

 Raaka-aineitakaan tähän ei montaa tule. Couscousia, tomaattia, tuoreita yrttejä ja jokin proteiinin lähde. Mulla oli jääkaapissa vielä pala naudan paistia perjantain sous vide -kokeilusta, joten käytin sitä. Savukala tai kana käy ihan yhtä hyvin. Jos haluaa niin sekaan voi kuullottaa hienonnettua sipulia.

Couscous-salaatti naudan paistilla.

  Aloitin salaatin teon kypsentämällä 2dl couscousia pakkauksen ohjeen mukaan ja hienontamalla reilusti basilikaa. Seuraavaksi viipaloin paistin todella ohuiksi siivuiksi, päälle noin puolet basilikasta antamaan hieman lisää makua. Sitten työn alle tomaatit. Tällä kertaa käytin miniluumutomaatteja, mutta ihan tavan tomaatit käy ihan yhtä hyvin. Eli tomaatit neljään lohkoon, siemenet veks ja hedelmäliha pieneksi kuutioksi.

 No niin, nyt on misat valmiina eli päästään kasaamaan salaatti. Ensin sekoitin puuhaarukalla couscousin irtonaiseksi ja lisäsin sekaan lopun basilikasilpun ja tomaattikuutiot. Perään muutama rouhaisu pippuria myllystä sekä vajaa puolikas teelusikallinen sitruunamehua ennen sekoitusta. Maun tarkistus ja paistisuikaleet salaatin joukkoon.

 Tadaa! Nyt se on valmista. Aikaa tähän meni max 15 minuuttia ja on muuten hyvää. Salaatinkastikkeen virkaa toimitti sweet chili-kastike, mutta esim japanilainen kewpie-majoneesi toimii hyvin.

 Näin tässä turinassa, ensi kerralla taas jotain muuta.

 -Teemu

Sous siunaa sentään..!

 Sous vide on ranskaa ja tarkoittaa suunnilleen "tyhjiössä" tai "veden alla", riippuu vähän asiayhteydestä ja keneltä kysyy. Sous vide on myös kypsennysmenetelmä, joka on viime vuosina kasvattanut suosiotaan kotikäytössä. Osasyynä suosion lisääntymiselle on varmasti laitteiden hintojen halpenemisella (hinnat pyörii suunnilleen 100 ja 200 euron välissä), mutta myöskin metodin helppous sekä tasalaatuisuus ja toistettavuus. Mitään maailman nopeintahan tällä tavalla ruoan valmistus ei ole, vaan vaatii pientä suunnitelmallisuutta. Kypsennysajat voivat olla valmistettavasta raaka-aineesta riippuen mitä vain puolesta tunnista useampaan vuorokauteen.

 Olin jo pidemmän aikaa harkinnut sirkulaattorin hankkimista. Kyseessä on "taikasauva", jolla ruoan kypsennys tapahtuu. Käytännössä sirkulaattori (englanniksi precision cooker) on termostaatilla varustettu kiertovesipumppu, joka vesihauteessa kierrättää vettä samalla ylläpitäen ennalta valitun lämpötilan 0,1 asteen tarkkuudella kypsennyksen ajan. Fiksuna ihmisenä luet varsinaisesta kypsymisprosessista, -ajoista ja -lämpötiloista lisää jostain muualta, tähän jos alkaisin kirjoittamaan tarkkoja speksejä, niin kohta olisi romaani työn alla. Trust me; tietoa löytyy pilvin pimein..

 Suunnilleen kuukausi sitten kysyin eräässä Facebookin ryhmässä millaisia sirkulaattoreita muilla jäsenillä on sekä mielipiteitä laitteistaan. Yleinen konsensus oli, että hintansa väärtejä laitteet ovat, lähestulkoon merkistä riippumatta. Aika monella tuntui olevan Anovan precision cooker, sama jota itsekin olin muutamaan otteeseen netissä tutkaillut. Eräs ryhmän jäsen laittoi viestiä, että hänellä olisi kyseinen kampe käyttämättömänä ja ylimääräisenä ja kyseli halukkuuttani ostaa se häneltä. Saatuani Sarin ylipuhuttua laitteen tarpeellisuudesta teimme kaupat torstaina.

Precision cookerin eli sirkulaattorin myyntipakkaus.

 Perjantaina oli sitten aika tutustua Taikasauvaan tarkemmin ja valmistaa ensimmäinen ateria sen avulla. Aivan ensimmäiseksi latasin kännykkääni Google Playstä Anovan apsin, jolla sauvaa voi ohjata etänä. Sama app löytyy myös iLaitteille. Seuraavaksi vuorossa oli apsin ja laitteen paritus keskenään, onnistuu bluetoothilla tai wifillä. Tähän ei mennyt viittä minuuttia. Sauvassa itsessään on kontollipaneeli, jolla ohjaaminen käy joten app ei ole pakollinen. Mutta kun on tällainen tekniikkafriikki, niin pakkohan se oli.. App itsessään on englanninkielinen, mutta selkeä ja helppokäyttöinen. Nopeasti huomasin, että sauvan lämpötila on fahrenheit-asteikolla, mutta sen vaihto celsiukseksi oli helppoa parilla näppäilyllä. Aplikaatiosta löytyy myös runsaasti ohjeita ja vinkkejä ruoanvalmistukseen.

Anovan kännykkä-app on monipuolinen.

Appin käyttöliittymä on yksinkertainen ja helppo omaksua.

 Olin torstaina ostanut palan naudan sisäpaistia, josta ajattelin tehdä ensimmäisen ruoan uudella keittiähärpäkkeelläni. Paisti pois paketista ja talouspaperilla pinta kuivaksi. Koska liha oli aika kookas leikkasin sen ohuempiin paloihin, jotka myös taputtelin kuiviksi. Sen verran mureaa lihaa, etten kokenut tarpeelliseksi nuijia sitä ollenkaan. Pintoihin hieroin (omasta mielestä) reilusti suolaa, sekä pippurisekoitusta ja tipan öljyä. Päälle vielä ujosti timjamia ennen pussiin pakkaamista. Käytin uudelleensuljettavia minigrip-pusseja, joista poistin ilman syrjäytystekniikalla veden avulla. Tuosta tekniikasta kannattaa lukea muualta, koska muuten tästä tekstistä tulee se romaani.. Vakumointikone olisi tietysti paras, mutta koska sellaista ei tähän hätään ollut, niin menin käsityöllä. Varmasti lähitulevaisuudessa hankin senkin masiinan, on sitä(kin) tullut harkittua sen verran pitkään.

Pintamaustettu ja vakumoitu paisti valmiina kylpyyn.

 No niin, nyt on lihat paketissa ja valmiita kylpyyn. Sirkulaattorin olin jo kiinnittänyt yleiskoneen kulhon reunaan (riittävän syvä astia) kiinni ja säätänyt ja esilämmittänyt veden 60 asteeseen. Sirkulaattorin lämmittäessä vettä laitoin merkille, kuinka vähän ääntä laite pitää, olin henkisesti varautunut isompaan möykkään. Apsista asetin vielä keitto-/paistoajan kahteen ja puoleen tuntiin ennen kuin nostin pussit veteen. Pitää muistaa ostaa kunnollisen astian lisäksi jonkunlaiset klipsit, jotka pitää pussit paikoillaan kypsennyksen ajan..

Lihan palat vesihauteessa. Sirkulaattori ylläpitää asetetun lämpötilan koko kypsennyksen ajan.

 Lihapussit uimassa eli nyt voi ottaa rennosti.Joopa joo.. Imuri käteen ja niin edelleen. Kun ajastimessa oli enää reilu tunti jäljellä aloin valmistamaan lisukkeita. Tällä kertaa tein ihan vain kermaperunoita. Perushyvää ja simppeliä, lihahan tässä on pääroolissa.

 Perunat uuniin ja pöydän kattamiseen. Kotvan kuluttua Anovan ajastin piippasi ja oli aika nostaa lihapussi ylos hauteesta. Kieltämättä aika arveluttavan näköistä tässä vaiheessa.. Yllättävän vähän oli tullut "paistonestettä" ulos lihasta. Ehkä ylisanat mehukkuudesta pitääkin paikkaansa?

2,5 tunnin kylvyn jälkeen liha ei ole kaikkein houkuttelevimman näköistä..

 Paistinpannulle (saa sitten olla savuavan kuuma) tilkka öljyä ja nokare voita, jossa nopeasti ruskistan kauniin värin pintaan. Tässä kohtaa mulla muuten kävi pieni moka, innoissani unohdin taputella lihojen pinnat kuivaksi pussista poistamisen jälkeen. Onneksi riittävän kuuma pannu antoi tämän anteeksi. Ruskistetut lihat tarjoiluvuokaan ja "paistoneste" kattilaan, siitä tulee kastikkeen pohja. Koska nestettä ei paljoa ollut redusointi kävi nopeasti, hieman pippuria ja kermaa perään ja soosi on valmis. Syömään!

Kuumalla pannulla väriä pintaan.

 Ommuute! Ihan hemmetin hyvää lihaa, vaikka itse sanonkin. Mausteita ja suolaa olisi voinut olla ronskimminkin, mutta en missään nimessä valita. Tasainen kypsyys reunasta reunaan, mureaa kuin mikä ja todella mehukasta. Kypsyys meni ehkä aavistuksen yli, mutta laitan sen ensimmäisen kerran piikkiin. Ensi kerralla sitten suosiolla 5-6 astetta matalampaan lämpötilaan ja pidempi kylpyaika. Toki en jaksa uskoa, että toi aavistuksen liika kypsyys haittaa tässä tapauksessa, koska kyseessä on kuitenkin lähtökohtaisesti tiukempi ruhonosa kuin pihvilihat yleensä.

Sama kypsyysaste reunasta reunaan.

Uskoisinkin, että sirkulaattorista tulee mun uusi lempikeittiövälineeni. Tarkempia arvioita Taikasauvasta sitten tulevaisuudessa, kun on enemmän kokemusta tuosta. Sous vide -kokeiluja jatkan jo varmaan viikonlopun aikana.

 Pysykää kuulolla,
 -Teemu

Ei laihis vaan lihis

 Käytiin sunnuntaina kaveripariskunnan luona Espoossa viemässä Lanzaroten tuliaiset. Jossain vaiheessa tuli ruoka puheeksi ja sitä kautta lihapiirakat.

Lihapiirakat eli lihikset

 Ajatus jäi takaraivoon pyörimään, joten pakkohan niitä oli sitten maanantaina tehdä. Kiitos vaan ajatuksesta Rapi! Olen aiemmin tehnyt lihiksiä vain uunissa, yleensä voitaikinaan, mutta nyt päätin tehdä uppopaistamalla. Ystävämme Google siis esiin.. Eri ohjeita taikinakuorelle on tolkuttoman paljon, vaikkakin suurin osa oli hyvin samankaltaisia, joten tää on yhdistelmä monesta. Tällä ohjeella tulee 16 lihapiirakkaa.

 Taikinakuori:
 3dl maitoa
 2dl vettä
 1pss kuivahiivaa
 0,5dl sulaa voita
 2tl suolaa
 1tl sokeria
 12dl vehnäjauhoja

 Sulata voi ja lämmitä maito+vesi käden lämpöiseksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Kaada lämmin neste yleiskoneen kulhoon ja Kenwoodiin taikinakoukku kiinni ja kone laulamaan minimiteholle. Lisää jauhoseosta pienissä erissä kunnes taikina alkaa muotoutumaan. Lisää voisula ja loput jauhot. Anna koneen alustaa taikinaa muutaman minuutin ajan, taikinasta on tarkoitus saada kiinteä ja kimmoinen pallo. Peitä liinalla ja nosta kohoamaan reilu tunniksi.

 Taikinan kohotessa on aika tehdä Täyte:
 2dl (puuro)riisiä
 1 sipuli
 400g (naudan) jauhelihaa
 mausteita (esim. suola, pippuri, savupaprika)

 Keitä riisi väljässä vedessä kypsäksi, tarvittaessa valuta keittämisen jälkeen. Veden kiehuessa pilko sipuli erittäin hienoksi. Kuumalle pannulle voita tai öljyä ja perään mausteet, paitsi suola. Ideana tälle on saada mausteet "heräämään", jolloin niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa. Sipuli pannulle mausteiden perään ja hetken kuullotus. Kun sipuli alkaa olemaan pehmeää lisää jauheliha ja ruskista se kunnolla. Lisää suola ja tarkasta maku. Tarvittaessa lisää mausteita. Sekoita jauheliha ja riisi kunnolla ja nosta sivuun odottamaan,.

 Jaa kohonnut taikina 16 saman kokoiseen palaan. Pyöritä palat pulliksi ja anna kohota vielä hetki liinan alla, juo vaikka kahvit. Kaulitse kohonneet pullat noin 15cm pyöreähköiksi levyiksi ja laita täytettä ruokalusikallinen tai kaksi. Mä laitoin kaksi lusikallista. Kastele reunat vedellä ja taita yhteen, pitäisi tulla suunnilleen puolikuun mallinen nyytti, paina vielä reunat haarukalla. Pistele piirakoiden toiselle puolelle muutama reikä haarukalla ja peitä piirakat vielä kerran liinalla.

Täytettä ei kannata laittaa liikaa, niin kuin tässä melkein kävi..

 Nosta iso (5litran) kattila hellalle, johon kaadat 1,5 - 2 litraa paistoöljyä. Kuumenna öljy 180 asteiseksi. Tässä kohtaa muuten kannattaa varmistaa, että kattilan kansi ja mahdollisesti myös sammutuspeite on lähellä mahdollisen rasvapalon varalta.  Kun öljy on riittävän kuuma nosta lihapiirakat reikäkauhalla öljyyn paistumaan. Paista molemmin puolin parin minuutin ajan kunnes väri on miellyttävän kullanruskea. Nosta sitten lihapiirakat talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois. Hieman jäähtyneet lihapiiraat kannattaa peittää liinalla, jotta kuori pehmenee.

 

Ensimmäiset lihikset paistumassa.

Rasvapalon vaaran vuoksi pidä kansi tai sammutuspeite lähellä.

  Paistoöljyn kannattaa sitten antaa jäähtyä kattilassa vaikka seuraavaan päivään saakka, ennen kuin sen kaataa takaisin pulloon. Öljyä voi siis käyttää useammankin kerran kunhan sen siivilöi (vaikka harsokankaan tai caritaliinan läpi) käyttökertojen välillä.

 Ensimmäisiksi tällä tavoin tekemikseni lihapiirakoiksi olen kohtuullisen tyytyväinen lopputulokseen. Maku oli kuin suoraan nakkikioskilta ostetussa, eikä rasvaa tihkunut liikaa. Pientä viilaamista toki vielä jäi, esimerkiksi taikinakuoren kaulitsin ihan liian ohueksi ja mausteita voisi käyttää reilummalla kädellä. Noh, seuraavalla kerralla sitten.


-Teemu