perjantai 26. toukokuuta 2017

Slow foodia eli hiljaa hyvä tulee

 Joskus on hauskaa tehdä ruokaa aikaa ja vaivaa säästämättä. Ribsit on sellainen ruoka mihin aikaa saa kulumaan pitkän pätkän. Aktiivista kokkailua ei paljoa ole, oikeastaan esivalmistelut ja grillaaminen on ne vaiheet kun tekemistä on jonkin verran, muuten valmista syntyy lähes itsestään.

Spareribsit ja maissia


Grillaaminen on muutenkin sellaista, että se vaatii yleensä pientä suunnittelua ennen itse asiaan pääsemistä. Aloitin ribsien valmistelun jo keskiviikkoiltana töiden jälkeen. Ensimmäiseksi keitin aika vahvan suolaliemen (suolapitoisuus oli 10%). Liemen kiehahtaessa otin spareribsit paketista ja kuivasin pinnat huolellisesti talouspaperilla ennen ribsien puolittamista. Puolittamisen ainoa syy oli, että en omista astiaa johon ribsit mahtuisivat kokonaisena suolaliemen alle. 
Ribsit suolautumassa

Suolaliemen kiehahdettua ja sen jäähdytettyäni kaadoin nesteen luurivien päälle. Varmistin vielä, että kaikki lihat ja luut ovat pinnan alla ennen kuin vedin folion vuoan päälle ja laitoin vuoan jääkaappiin vuorokaudeksi. Aikaa tähän meni ehkä reilu puolisen tuntia.

 Torstai-iltana työvuorosta kotiuduttuani jatkoin ribsien kanssa puuhastelua. Ensin sekoitin maustetahnan dijon-sinapista, tomaattipyreestä, savupaprikajauheesta ja pippureista (huom! välttelin suolan lisäämistä tahnaan). Sitten otin ribsit jääkaapista, kuivasin pinnat suolaliemestä ja valelin lihat kauttaaltaan maustetahnalla. Seuraavaksi uuni lämpiämään vajaaseen sataan asteeseen. Sitten käärin ribsit tiukaksi paketiksi folion sisään ennen kuin laitoin ne uuniin. Ehkä kymmenen minuutin puuhat.

Maustetahna pintaan ja..

..tiukassa foliokääreessä uuniin


 Perjantaiaamuna huomasin, että reilut kahdeksan tuntia oli hieman liian pitkä aika kypsentää ribsejä. Tämän huomasin kun avasin folionyytin. Iso osa luista irtoili lihasta nostaessani niitä jäähtymään ja vetäytymään. Viiden minuutin puuha?

 Myöhään iltapäivällä grillasin lihaan väriä. Pintaan sain tahmeutta ja makeutta kun penslailin pintoja itsetekemälläni BBQ-soosilla (ohje löytyy aikaisemmista blogikirjoituksista). Samalla tarttui "grillin makua" sokerin kärähtäessä. Tähän vaiheeseen meni parisen kymmentö minuuttia.

Grillistä väri pintaan ja sormet tahmeaksi

 Spareribsien seuraksi lautaselle päätyi grillattua maissia ja Sarin tekemää perunasalaattia. Creme fraichea ja yrttejä salaatissa ainakin oli perunan lisäksi. Oikein maukas ateria. Söin liikaa ja ähky oli lopputuloksena.

Kotona tehtyä perunasalaattia

 Kaiken kaikkiaan ribsien valmistamiseen meni siis reilut pari vuorokautta, josta aktiivista puuhaa oli yhteensä reilu tunnin verran. Seuraavalla kerralla teen pari vaihetta toisella tapaa tai jätän väliin kokonaan. Varsinkin tuon ribsien esikypsennyksen tarpeen suhteen olen hieman epäileväinen. Joskus aiemmin olen tehnyt sen keittämällä, mutta silloin mausta tuli mielestäni jotenkin valju ja ylikypsennys tapahtui silloinkin. Ehkä suosiolla pelkästään grillaan suolaamisen jälkeen. Suolaamisenkin taidan hoitaa kuivasuolauksella ensi kerralla. Onneksi valmistustapoja on monia ja kesä vasta alussa..

Hyvää kesää!

-Teemu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti