Kuluneen viikon aikana olen katsonut Netflixistä aika paljon ruoka-aiheisia ohjelmia. Mm. Samurai Gourmet ja The Mind of a Chefin ykköskausi tuli kahlattua parissa päivässä. Molempien sarjojen pääosassa on japanilainen keittiö. Se on varmaan ollut suurin syy siihen, että parin viime päivän aikana on ollut himo rameniin..
|
Ensimmäinen koskaan tekemäni Ramen - annos. |
Heille, jotka ei tiedä mitä ramen on kerron nyt erittäin lyhyesti mistä on kyse. Google osaa kertoa enemmän. Ramen on siis alunperin kiinalainen nuudelikeitto, joka saavutti 1900-luvun alkupuolella suuren suosion Japanissa. Nykypäivänä taitaa olla Nousevan Auringon Maan suosituin pikaruoka. Tää pikaruoka-status saattaa hämätä, alusta alkaen keiton tekeminen vie monta tuntia aikaa, jopa päiviä. Periaatteessa kyse on hyvin yksinkertaisesta ruoasta: nuudeleita, kasviksia, lientä ja ehkä lisäksi lhaa/kanaa/kalaa. Joo, kuullostaa helpolta. Sitä se onkin, mutta yksinkertaisen ja helpon hiominen täydellisyyteen.. Kertoo varmaan jotain, että Japanissa on pari eri ramen-ravintolaa jopa saanut Michelin-tähden! Pikakelaus lähemmäs nykypäivää, vuosituhannen vaihteessa amerikkalainen kokki David Chang lähti Japaniin oppimaan ja työskentelemään sikäläiseen ravintolaan, innostui ramenista, palasi Jenkkilään ja avasi New Yorkiin Momofuku Noodle Bar - nimisen ravintolan. Siitä alkoi ramenin suosio Pohjois-Amerikassa. Ja kuten moni muukin asia, niin myös ramen levisi sieltä ympäri maailmaa. Helsingistäkin löytyy pari paikkaa. Tosiaan, jos kävi kiinnostamaan niin googlettamalla löytyy yllin kyllin lisää tietoa. Pari mutkaa taisin ehkä vetäistä suoraksi tuossa selostuksessa.
Mutkia sain suoristaa muuallakin tänään.. Lueskelin netistä erilaisia ohjeita keiton valmistukseen, parisen tuntia katselin YouTubesta aiheeseen liittyviä videoitakin, ennen kun tajusin, että jos/kun aion tänään tehdä ramenia jossain on pakko oikoa. Ensinnäkään en ajatellut käyttää koko päivää liemen keittämiseen. Toinen oikopolkujen käyttöä puoltava juttu on lähikaupan valikoima, hyvästä ja laajasta valikoimasta huolimatta sieltä ei löydy ihan kaikkea tarvittavaa. Tästä tulikin taas mieleen, että pitää muistaa käydä Vii Voanissa Hakaniemessä ja/tai Tokyokanissa Annankadulla, mun mielestä parhaat Japani/Aasia-marketit Helsingissä. Joka tapauksessa, koska lähikaupassa käynti oli edessä päätin katsoa onko jotain oleellista jonka voin tehdä sitä ennen. Olihan sitä, ramen-annoksessa tarjoillaan lähes kaikkialla marinoitu kananmuna. Keitin pari kananmunaa pehmeäksi (6 minuuttia tasan, kellotin), kuorin ne varovasti ja laitoin marinoitumaan. Marinadissa oli mm soijakastiketta, sokeria ja omenaviinietikkaa.
|
Kananmunia soija-marinadissa. |
Munat marinadiin ja nopea ostoslistan teko. Miso-keitto ainekset, kevätsipulia, possua, seesamiöljyä... Kaupasta tultuani mietin hetken aikaa missä järjestyksessä tää homma kannattaa toteuttaa. Koska ramenin juttu on kuuma ja maukas liemi päätin aloitaa siitä. Tai niin luulin. Keiton liemksi käytännön syistä valikoitunut miso-keitto olikin 'kuppi kuumaa' - mallia. No, ei kai siinä muu sitten auttanut kuin siirtyä toiseen hommaan. Nuijin ostamani possun ulkofilepihvit hieman ohuemmiksi ennen niiden mautamista, leivitystä ja paistamista.
|
Mutkat suoristamista. Miso-keitosta tein liemen ensimmäiseen Ramen-keittooni |
|
Possun lihaa odottamassa paistoa. |
Possun pihvien paistamisen jälkeen misasin muita tykötarpeita valmiiksi. Porkkanaa leikkasin ohuiksi tikuiksi ja kiekoiksi, kevätsipulin hienonsin, maissin sulatin.. Kaikki muu suurin piirtein valmiina, paitsi liemi. Hetken tutkailin pakkauksen kyljestä ohjetta ja mietin miten sitä voisin parannella. Ohjeen mukaan paketillisesta tulisi 7,5 desiä valmista miso-keittoa, määrä tuntui mielestäni aika vähältä joten laitoin enemmän vettä ja pari lihaliemikuutiota lisäksi. Ei huono valinta, sain lientä enemmän maun kärsimättä liikaa. Maustoin lientä vielä seesamiöljyllä. Miso-keiton kiehuessa aloin keittämään nuudeleita. Kaupan valikoimasta johtuen käytin Blue Dragonin kokojyvävehnänuudeleita. Udonnuudelit olisi ilmeisesti ollut parempi valinta, testaan niitä seuraavalla kerralla.
Nuudelien keittämisen jälkeen kaikki olikin valmista annoksen kokoamista varten. Laitoin ensin kulhon pohjalle keon nuudeleita, joiden päälle kaadoin reilusti lientä (lähemmäs puoli litraa). Päälle kasasin porkkanaa, maissia, possua, mung-pavun ituja ja korianteria sekä ruohosipulia. Lähes puolet annoksesta syötyäni muistin marinoidut kananmunat. Ne olikin muutamassa tunnissa ottaneet mukavasti väriä ja umamin makua. Toisen annoksen kasasin muutoin samoin, paitsi nyt laitoin myös seesamiöljyssä hauduttamaani kevätsipulia mukaan lautaselle jo tässä kohtaa.
|
Ensimmäiset itsetekemäni Ramen-annokset. |
Jälkiviisaana tuon toisen annoksen olisi voinut jättää väliin, tai ainakin hieman myöhemmäksi sen verran täyttävää tavaraa ramen-keitto on. Kauhean siistiä puuhaahan ramenin syöminen muuten ei ole, eli parasta pyhäpaitaa ei kannata pukea päälle tätä syödessä. Asiaan kuuluu nuudeleiden ja muiden lisukkeiden ryystäminen puikoilla syödessä ja ainoa tapa liemen kanssa on ottaa kulho käsiin ja kallistaa reilusti siitä reunalta suuhun. Roiskeita siis saattaa tulla varovaisemmallekin syöjälle.
Kuten jo aiemmin totesin, Ramen on helppo ja yksinkertainen ruoka. Ja samalla aika hemmetin työläs ja monivaiheinen. Pikaruokastatusta Japanissa puoltaa varmastikin se, että kun kaikki keiton osat on valmiina niin itse annoksen tekee aika nopeasti. Kotioloissa.. no, ei tätä varttitunnissa tee kunnolla. Jonain päivän aion tehdä tätä liemestä alkaen alusta saakka, se on varma. Siitä laitan sitten raporttia kun se hetki on käsillä.
Hyvää alkavaa viikkoa!
-Teemu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti